Suomen Padelliitto nimesi valmennuspäällikön sekä valmennusryhmän liiton maajoukkueille
Suomen Padelliiton liittohallitus on nimennyt tamperelaisen Eemeli Jokisen Padelliiton valmennuspäälliköksi maaliskuun liittokokouksessaan. Samassa yhteydessä liitto nimesi myös maajoukkuevalmennusringin juniori- ja seniorimaajoukkueilleen. Juniorimaajoukkueen valmennusryhmään nimettiin Timo Hartikainen sekä David Lozano. Seniorimaajoukkueista vetovastuun ottavat vastaavasti Mikko Hermans ja Max Sjövall.
Suomen Padelmaajoukkueen valmennusryhmää tulee täydentämään lisäksi vielä myöhemmin nimitettävä maajoukkueiden päävalmentaja. Valmennusryhmän nimeämisen myötä Suomen Padelliitto tukee lajin vahvaa kasvua ja lähtee edistämään kokeneen ja ammattitaitoisen valmennusryhmän kanssa maajoukkueurheilijan polkua sekä kansainvälisen kilpailutoiminnan kehitystyötä.
Tulevina viikkoina tulemme julkaisemaan esittelysarjan, jossa tutustutaan paremmin nyt nimettyihin valmentajiin. Avaamme hieman valmentajien lajitaustoja sekä heidän kokemuksiaan lajin parista. Artikkeleissa valmentajat pääsevät kertomaan omista tavoitteistaan maajoukkuevalmennukseen liittyen ja millä tavoin he lähtevät edesauttamaan maajoukkueurheilijoiden etenemistä mm. kansainvälisille pelikentille.
Pureudumme myös valmentajaringin näkemyksiin valmentamiensa maajoukkueiden sekä vauhdilla kasvavan lajin tulevaisuuden näkymistä.
Pitkän linjan urheilu- ja valmentajataustan omaava Eemeli Jokinen on varmasti tullut erittäin tutuksi varsinkin padelia aktiivisesti seuraavalle väelle viime vuosien aikana.
38-vuotias tamperelainen toimii päätyötään Padel Tampereen valmennuspäällikkönä ja on mukana Suomen Padelliiton hallituksessa, jossa toimii vastaavasti varapuheenjohtajana.
Jokisen on aiemmalla urallaan toiminut mm. liikunnan ja terveystiedon opettajana sekä valmentanut padelin lisäksi myös useita vuosia Futsalin Liiga joukkuetta sekä vetänyt tennisleirejä. Viimeisimpänä valloituksenaan Eemeli sai menestyksekkään tulikasteensa myös lajikommentaattorina Padel Tampereen 3.4. järjestämässä Saturday Night Battle-ottelutapahtumassa, saaden työstään erittäin paljon kiitosta.
Padelia Jokinen kokeili ensimmäisen kerran jo vuonna 2012, mutta säännöllinen harrastaminen alkoi vasta vuonna 2016, kun hän sanojensa mukaan uskaltautui pelaamaan myös muidenkin kuin oman kaveripiirinsä kanssa. Tämän jälkeen laji potkaisikin ihan kunnolla ja vuonna 2018 Jokinen pyöritti jo omaa hallia ja aloitti päivittäisen padelvalmentamisen.
Rooli valmennuspäällikkönä ja maajoukkueen padelvalmentajana
Lajiosaamistaan Jokinen on käynyt ammentamassa mm. Espanjassa Gabo Loredon opissa. Opit ovat antaneet Jokiselle paljon valmentajana, mutta myös kilpapelaajana. Eemelin tämänhetkinen sijoitus Padelliiton virallisessa rankingissa on 37.
”Gabon opit olivat valmentajana kehittymiselleni todella merkittävässä roolissa. 2,5 vuoden valmentamisen jälkeen voin sanoa oppineeni lajista ja sen valmentamisesta jo paljon, mutta samalla tiedostan, että opittavaa on paljon enemmän. Koen olevani vasta matkani alussa padelvalmentajana ja olen koko ajan halukas kehittymään lisää”, Jokinen arvioi itseään valmentajana.
Seurapestinsä ohella Jokisen seuraavana haasteena odottaa tuore Suomen maajoukkueiden valmennuspäällikön rooli sekä liiton valmennustoiminnan kehittäminen. Näiden vastuiden lisäksi Jokinen täydentää myös Suomen seniori- ja juniorimaajoukkueiden valmentajaryhmiä.
”Olen todella innoissani tästä pestistä ja toivon pystyväni auttamaan lajin kehittymistä Suomessa, viemään pelaajien peliä eteenpäin sekä oppimaan paljon uutta muilta toiminnassa mukana olevilta valmentajilta sekä pelaajilta”, Jokinen kuvailee valintaansa.
Maaliskuussa nimetystä valmentajaryhmästä hän on erittäin tyytyväinen ja odottaa vesikielellä, että valmennustiimi pääsee aloittamaan maajoukkuetoiminnan oikein toden teolla.
Maajoukkuetoiminnan kehittäminen lähivuosina
Koronan vuoksi kaikki liiton maajoukkuetoiminnot ovat olleet jo pidemmän aikaa tauolla ja vaikean tilanteen myötä myös suunnitellut leiritykset ja liiton alaiset kilpailut on jouduttu siirtämään kohti parempia aikoja.
Edellisen kerran Suomen maajoukkueita on nähty tositoimissa kansainvälisillä kentillä Lissabonissa vuonna 2019, jolloin naisten- ja miesten maajoukkueet edustivat Portugalin EM-lopputurnauksessa. Naisten maajoukkueen sijoitus oli tuolloin 7. ja miesten vastaavasti 9.
Miesten veteraanimaajoukkue osallistui edellisen kerran arvokilpailuihin myös vuonna 2019, jolloin Espanjan Bilbaosta haettiin loppusijoituksena 5. sija.
Koronatilanteen alta, maailmalla onkin saatu jo jonkin verran käynnistettyä erilaisia turnauksia kuluvan alkuvuoden aikana. Euroopan Padelliitto FEPA, pystyi toteuttamaan maaliskuussa Paraguayn APT-turnauksen ja huhtikuussa luvassa Monacon ja Belgian vastaavat. Myös World Padel Tour on käynnistynyt kuluvalla viikolla Madrid Openin myötä.
Lisäksi kansainvälisiä maajoukkueiden arvokisoja pyritään käynnistämään kuluvan vuoden aikana runsaasti ja seuraavat haasteet ovat toteutuessaan jo ovella.
Uuden valmennuspäällikön suurena toiveena onkin saada myös kotimaan maajoukkuetoiminnat käyntiin niin naisissa, miehissä, senioreissa kuin junioreissakin mahdollisimman nopeasti.
Padel kasvoi lajina vuoden 2020 aikana räjähdysmäisesti Suomessa, tuoden lajin pariin tuhansia uusia harrastajia, yli 100 uutta kenttää sekä kymmeniä jäsenseuroja. Kuluvan vuoden aikana vauhti on vain kiihtynyt ja tämä näkyy suuresti myös pelaajien lajiosaamisen ja taitotasojen kehittymisenä.
Suuren ja nopean kasvun seurauksena Jokinen näkee, että myös maajoukkuetoimintaa on kehitettävä kasvun edellyttämillä tavoilla. Koronatilanteen helpottaessa maajoukkuevalintoja tullaankin tulevaisuudessa tekemään myös karsintaleirityksiä kautta, jolloin seurojen kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu entisestään.
”Lajin nopean kasvun vuoksi näen, että maajoukkuetoiminta on oltava todella joustavaa, jotta pystymme reagoimaan nopeasti kehittyviin pelaajiin ja saamaan heidät mukaan maajoukkuetoimintaan. Näkisin, että senioreissa meillä on jo nyt olemassa todella paljon laadukkaita pelaajia niin naisissa kuin miehissäkin, joten on hienoa päästä operoimaan tämän porukan kanssa. Pyrimme tekemään seurojen kanssa paljon yhteistyötä liittyen junioreiden sekä senioreiden maajoukkuetoimintaan, jotta saisimme parhaan mahdollisen tiedon koko Suomen pelaajamassasta.”
Lasten ja nuorten harrastustoiminnan sekä ohjaajakoulutuksien kehittäminen
Padelin tulevaisuuden kannalta yhtenä tärkeimmistä asioista tulee varmasti olemaan lajin sisällä tehtävä työ lasten ja nuorten harrastustoiminnan kasvattamiseksi. Suomen Padelliitto tuki tätä jo viime vuoden aikana myöntämällä kuudelle jäsenseuralleen avustusrahaa erilaisten juniorihankkeiden käynnistämiseksi. Seurat ovatkin tehneet jo hienoa työtä, siitäkin huolimatta, että koronatilanne on vaikeuttanut myös näitä hankkeita. Seurojen tekemän työn kautta lajin pariin on saatu mukaan mm. aiemmin mitään harrastusta vailla olleita lapsia ja lisäksi muiden lajien ns. drop-out-nuoria.
Lasten ja nuorten hankkeita on kehitetty aktiivisesti myös muiden jäsenseurojen toimesta menneenä talvikautena ja kesälläkin on luvassa erilaisia lasten ja nuorten padel-leirejä usealla eri paikkakunnilla.
Vaikka lajin pariin on jo nyt saatu innostettua hyvä joukko nuoria harrastajia, on lasten osuus lajin kasvaneesta harrastajamäärässä edelleen varsin pieni.
Osasyynä tälle on varmasti nuoren lajin parissa vielä toistaiseksi oleva resurssipula, niin ohjaajien kuin myös harrastustarjonnan laajuudessa. Kysyntää vastaavasti toiminnalle kuitenkin on, kuten vuoden 2020 lokakuussa järjestetty liiton historian ensimmäinen ja hyvän osallistujamäärän kerännyt juniorileiri osoitti.
Liiton osalta seuraavana askeleena onkin saada käynnistettyä, niin nopeasti kuin mahdollista, ohjaajakoulutuksia tukemaan seurojen ohjaajapulaa.
”Padel kasvaa sekä maailmalla että Suomessa tällä hetkellä todella hurjaa vauhtia. Jotta saisimme harrastajamäärän kasvun Suomessa korreloimaan pelin tason nousun kanssa, on meidän koulutettava paljon valmentajia ja kehitettävä junioritoimintaa ympäri Suomen. Nämä ovat eräitä tärkeimpiä päämääriä Padelliiton toiminnassa seuraavien vuosien aikana ja toivottavasti resurssit tähän työhön lisääntyvät koko ajan. Valmentajien ja ohjaajien koulutuspolku on tällä hetkellä rakentumassa, jonka pitäisi tuoda selkeyttä koulutukseen. Haluaisin luoda myös kaikille suomalaisille padelvalmentajille väylän kommunikoida keskenään, joka varmasti edesauttaisi oppimista ja veisi lajia eteenpäin”, kertoo Jokinen
Lajin sisällä tapahtuvan valmennuksen yhtenäistämisen osalta Jokinen on myös pohtinut sisäisen valmennustermistön rakentamista. Toteutuessaan tämä selkeyttäisi eri puolilla isoa maata toimivien valmentajien ja urheilijoiden vuorovaikutustaitoja, niin sisäisissä harjoituksissa kuin maajoukkueissakin:
”Olen pohtinut padelsanaston luomista, jotta voisimme puhua valmennustilanteessa (toivottavasti ympäri Suomen) samoilla spesifeillä termeillä. Tällöin puhe lajin sisällä on mahdollista olla helpompaa, nopeampaa ja tarkempaa sekä keskustelu on vietävissä syvemmälle entistä tarkempiin yksityiskohtiin.”
Juniorimaajoukkue
Uusimpana jäsenenä maajoukkueperheeseen tullaan tosiaan lisäämään myös juniorimaajoukkue. Juniorimaajoukkueen perimmäinen tarkoitus on mahdollistaa lapsille ja nuorilla uusia harjoitusmahdollisuuksia ja syventää seuroissa tapahtuvaa oppimista ja tukea nuorten kehitystä harrastajasta urheilijaksi.
Tuoreiden maajoukkuevalmentajanimitysten myötä, liitto aloittaa yhdessä valmentajien kanssa kasaamaan juniorimaajoukkueryhmiä. Koronatilanteen helpottaessa, aloitetaan myös juniorimaajoukkueiden leiritykset. Leireillä lapsille on tarjolla upeita elämyksiä, ammattitaitoista valmennusta ja ennen kaikkea hauskaa liikkumista kannustavassa ilmapiirissä. Leirit tuovat varmasti lisää kipinää ja uusia oppeja, joita pääsee sitten hiomaan kotipaikkakunnalla.
Suuren kasvun myötä lajin sisälle luodaan maailmalla jatkuvasti uusia kilpailumuotoja ja arvokisoja myös junioreille. Tulevaisuudessa padelia harrastavilla nuorilla on työtä tekemällä ja kehityksen kautta, varsin hyvät mahdollisuudet päästä kilpailemaan myös kansainvälisiin junioriturnauksiin.
Koska liiton junioritoiminta on vasta alkutelineissään, tarjoaa tämä myös lukuisia erilaisia vaihtoehtoja toiminnan kehittämiseen.
”Koska junioreissa ei aikaisemmin maajoukkuetoimintaa ole vielä ollut, pääsemme kehittämään sitä täysin puhtaalta pöydältä”, valmennuspäällikkö Eemeli Jokinen lisää.
Resurssien sekä harrastajamäärien kasvaessa myös lasten ja nuorten osalta, on liiton mahdollisuus lähteä rakentamaan nuoren urheilijanpolkua isommassa kuvassa ja olla näin tukemassa lasten ja nuorten liikuntaa ihan yleisellä tasolla. Lähivuosina tällä voi olla suuri yhteiskunnallinenkin merkitys.
Seuraavassa esittelysarjan osassa tutustumme lisää ja tarkemmin juniorimaajoukkueen toimintaan, lasten ja nuorten liikuntaan sekä juniorimaajoukkueen valmentajiin Timo Hartikaiseen sekä David Lozanoon.